Jauhosavikka

Chenopodium album

Jauhosavikka (Chenopodium album, syn. C. viride) on monimuotoinen, yksivuotinen vihreä rikkakasvi. Laji on levinnyt erittäin laajalle ihmisasutuksen mukana. Jauhosavikan suomalaisia kutsumanimiä ovat muun muassa saviheinä, savipuoli, savipää ja saviruoho. Suomessa kasvia pidetään muinaistulokkaana, ja kasvimailla se on yleinen rikkaruoho. Kasvia on käytetty rehuksi ja hätäravinnoksi sekä kasvisravintona, mutta sen sisältämä oksaalihappo rajoittaa laajamittaista ravintokäyttöä.

Ulkonäkö ja koko
Jauhosavikka kasvaa 10–100 senttimetriä, joskus jopa 150 senttimetriä korkeaksi. Kasvin nuoret osat ovat tavallisesti jauhoisia. Varsi on pysty, tavallisesti koko mitaltaan haarainen ja kova. Väriltään varsi on vihreä- tai punaraitainen, lehtihangat ovat usein punaisia. Kierteisesti olevat lehdet ovat usein väriltään likaisen harmaanvihreitä. Lehtilapa on kasvin keskiosissa kooltaan tavallisesti 2–7 senttimetriä ja muodoltaan vinoneliömäisen puikea, usein melko niukka- ja tylppähampainen, joskus myös ehytlaitainen. Ylempien lehtien lapa on suikea, ehytlaitainen ja usein otakärkinen. Vihreä kukinto on pitkälti lehdetön ja muodoltaan vaihteleva: se on joko tiheä ja tähkämäinen tai harsu ja terttumainen. Kukinnon sykeröt ovat usein pienehköjä ja tiheitä. Suomessa jauhosavikka kukkii heinä-syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta siemen on vaaka-asennossa, 1,2–1,5 mm pitkä, ympärykseltään soikeahko tai lähes pyöreä, melko teräväreunainen sekä pinnaltaan sileä tai säteen suuntaan hieman uurteinen. Jauhosavikan näköislajeja ovat pohjanjauhosavikka (Chenopodium suecicum), punasavikka(Chenopodium rubrum), hyvänheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus) ja kylämaltsa(Atriplex patula).

Kasvinsuojelutuotteet