Yöailakki

Silene noctiflora

Yöailakki (Silene noctiflora, syn. Melandrium noctiflorum) on yöaikaan kukkiva kohokkikasvi.

Ulkonäkö ja koko
Yksi- tai kaksivuotinen yöailakki kasvaa 25–40 cm korkeaksi. Kasvi on haaraton tai vähähaarainen ja yläosastaan tahmeakarvainen. Lehtien muoto vaihtelee soikeista puikeisiin.Kukinto on harvakukkainen tai kukat ovat yksittäin. Sekä kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on karvainen, ulkoteriötön ja ainakin 2 cm pitkä. Vaalessa verhiössä on lisäksi noin 10 matalaa suonta. Teriö on lisäteriöllinen ja väriltään kellertävän valkoinen tai hieman punertava. Terälehtien lapa on syvään kaksiliuskainen, liuskat vaihtelevat muodoltaan tasasoukista pitkulaisiin. Yöailakki kukki Suomessa heinä-syyskuussa. Kukat aukeavat vain öisin, jolloin ne tuoksuvat voimakkaasti. Hedelmä on kuusiliuskaisesti aukeava kota.

Levinneisyys
Yöailakkia tavataan Euroopassa Ranskasta Länsi- ja Lounais-Venäjälle. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Italiaan, Balkanille, Pohjois-Kreikkaan, Bulgariaan, Etelä Ukrainaan ja Kaukasuksen alueelle. Pohjoisessa lajia tavataan Britteinsaarille, Fennoskandiankeskiosiin ja Luoteis-Venäjälle saakka. Lajia kasvaa harvinaisena myös Islannissa. Aasiassayöailakki kasvaa satunnaisena Länsi-Siperiassa, Keski-Aasiassa, Turkissa ja Iranissa. Laji on levinnyt ihmisen mukana myös Uuteen Seelantiin sekä Pohjois-Amerikkaan, jossa sitä kasvaa pääasiassa mantereen itä- ja keskiosissa. Suomessa yöailakki on uustulokas, jota tavataan Etelä-Lappia myöten. Suurimmassa osassa maata laji on satunnainen, ainoastaan Etelä-Suomessa se on vakiintunut luontoon. Suomeen lajin tiedetään levinneen useilla eri tavoilla: laivojen painolastissa, puutarhasiemenessä, venäläisen viljassa seassa sekä venäläisten junavaunujen mukana.

Kasvinsuojelutuotteet